Jaahas. Onkin aika pistää tämä vuosi pakettiin ja pussiin ja muistella mitä tänä vuonna tapahtuikaan.

Koulua on käyty ja töitä tullut tehtyä. Siinäpä ne tärkeimmät mitkä ovat vieneet aikaani. Perhepiirissä isän alzheimer-diagnoosi on ollut se raskain juttu. Myös ihmissuhteen päättyminen ja sen mukana tullut kamala epäonnistumisen tunne ja pettymys ovat tämän vuoden tuntemuksia. Ehkäpä vielä jonain päivänä löytyy joku joka saa mieleni iloisemmaksi ja pois tästä mustasta maailmasta.

Myös paljon uusia ystäviä ja ihmisiä tuli elämääni opiskelun kautta. Sekä ihan täältä Suomen maalta että myös ulkomaita myöten. Kiitos ihanat kun olette olemassa. Ilman teitä olisi elo melkoisen tylsää.

Koirien elämä on ollut moninaista. Tiitu sai penikan, ihanaisen Susun <3. Oiva täytti 10-vuotta ja edelleenkin olen niin kiitollinen ruskeasta Jönssi Einarista. Vähän ikävämpiä ovat olleet Oton Cushing-diagnoosi ja Vilin sairastelu. Mutta molemmista ollaan selvitty. Otto voi hyvin lääkityksellä ja karvakin jo  kasvaa. Vili pian 10 v. rahnustaa ukki askelilla eteenpäin ilonani ja rakkautenani.

Tulevan vuoden lupauksina olen päättänyt antaa enemmän aikaa itselleni ja hyvinvoinnilleni. Eli tarkoittaa sitä että läski lähtee liikenteeseen ja liikun enemmän ja syön terveellisemmin. Myös perheelle ja ystäville lupaan enemmän aikaa. Tosin opiskelu sitä vie ja työtkin jonkin verran, mutta ne mitä jää yli niin pyhitetään näille asioille. Sekä koirille tietysti :)

Oikein ihania tämän vuoden viimeisiä tunteja kaikille ja parempaa uutta vuotta 2010!

Sann

Meillä joulu on yksi päivä muiden joukossa. Tänä vuonna siis torstai. Jostain syystä joulu ei ole ollut moneen vuoteen minulle mitenkään mieluinen juhla. Siihen on monia syitä menneestä.

Mutta meneehän tämä näinkin. Kotona koirien kanssa kynttilänvalossa ja telkkua katsellen. Koirat saa herkkuluut ja minä muita herkkuja jotka ei ole jouluruokia. Kaikkea muuta =)

Muutenkin voi olla hyvillä mielin koska Otto-collie voi paremmin . Karva on alkanut kasvaa ja vartalo ei ole enää niin tynnyrin mallinen. Eli lääkitys tehoaa. Vilinkin lääkekuuri auttoi ja vanha herra on nyt oma itsensä. Jokin pöpö elimistössä meinasi jyllätä ja vei pojan melko huonoon kuntoon. 

Mutta nyt tää alkaa viettämään omaa laatuaikaansa kera koirien. 

Kuvassa Tiitu viime vuoden jouluna :) Onnellinen pikku tonttu (kaikkea muuta, ilme kertoo kaiken  :D )

Kiirusta taa pitänyt :) Ja ei muka ole ehtinyt kuulumisiakaan päivitteleen.

No nyt vähän jotain. Harjoittelu alkoi lokakuun alussa ja viihtynyt olen. Tiitu on päässyt mukaan parina päivänä hommiin, vaikka oma harjoittelu ei ihan sitä olekaan että koiraa mukana voisi kuljettaa. Mutta samassa paikassa oleva toinen projekti on mielenterveyskuntoutujille, joten siellä Tiitu on päässyt olemaan oma ihastuttava itsensä.

Viime lauantaina oli Iisalmen Nuorison Tuki ry:n 35-vuotis juhlat. Siellä oli avoimet ovet ja lapsille toimintaa. Shelttikolmikko läksi sitten mukaan ilahduttamaan lapsosia tempuilla ja rapsutettavina. Ja suosio oli suuri. Koirat nauttivat ja lapset nauttivat. Ja mamma on kolmikostaan kovin ylpeä <3

http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/talo-t%C3%A4ynn%C3%A4-touhua/500658

Lehdessä itsessään oli jopa kuvia meistä :D Tässä nettiversiossa ei valitettavasti niitä löydy.

Aikaa taas päässy vierähtämään että oon kirjoitellu. Kiirusta on opiskelujen kanssa pitänyt, kun piti suorittaa 17 opintopistettä ennen asiakastyön harjoittelua ja se pisti tosiaan hieman kiireiseksi. Töitäkin kun pitää tehdä siinä lomassa ja muutakin elämää mielellään vähän olla.

Otto sai Vetoryl 120 mg lääkityksen, mutta se oli liian voimakas. 3 tabletin jälkeen sai tosi pahat sivuoireet. En ole ikinä nähnyt koiraa niin kipeänä :( Onneksi selvisi niistä. Ell oli sitten lomalla ja kesti vähän ennenkuin saatiin uusi kuuri ja nyt kun Otto syö 60 mg Vetoryliä niin oireita ei ole tullut. Ruokavalio on myös maksasairaan koiran ruokaa. Jospa tää tästä.

Itse olen nyt käynyt 2 vkoa asiakastyön harjoittelussa Etappi-hankkeessa Iisalmen Nuorison Tuki ry:llä, Kehypajalla. Mielenkiintoiset 2 vkoa ja on menneet tosi nopsaan. Töitäkin on tullut tehtyä molempina vkonloppuina ja seuraava menee Tiitun kanssa näyttelyssä ja sitten pitkä vuoro töissä. Marraskuun toivoisin olevan ihan vaan vähän rauhallisempi... että olis myös vapaata, kun nyt tulee töitä ja harkkaa 3 vkoa putkeen ilman vapaata :S Jaksaa, jaksaa.

Onkin tovi vierähtänyt että oon kirjoitellu.

Kesällä Tiitun läskiyttä epäiltiin cushingiksi. No sitä se ei ollut. Tiitulla. Mutta Otto-collielle se sitten diagnosoitiin viime viikolla. Ympäri käydään yhteen tullaan...

Otolla alkoi kesän alussa lähteä karvaa persauksista ja lavan päältä. Koira voi muuten hyvin, ainoa näkyvä vaiva oli tuo karvojen lähtö. Nyt sitten elokuussa vein Oton eläinlääkärille ja maksa-arvot olivat yli 500. Ell sitten oli ihan ihmeissään, kun muita oireita ei ollut. Kokeen tulokset sitten paljastivat että kyseessä on cushing. Nyt mennään sitten torstaina vasta-ainetesteihin ja ootetaan tuloksia ja lääkitystä. Nyt Otto syö maksa-sairaan koiran ruokaa ( 5 kg, 46,90 € :S ) ja hiilihydraattipitoista muuta ravintoa siihen lisäksi.

Odottavan aika on pitkä. Nyt sen huomaa.